Högsåra kylä Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten saaristossa. Kylä oli aiemmin tunnettu luotsiasemana. Kylän vanhat tilat ovat suurimmaksi osaksi vanhoja luotsitiloja 1700-luvulta. Kylässä on noin 50 ympärivuotista asukasta. Högsåraan pääsee Kasnäsin saarelta lossilla.
Käyntikohteita, Farmorscafe, RumbanBar, Kejsarhamnen venesatama.
Nyt alkoi seitsemäs vuosi merellä. Kotisatama on ollut Förby Marina. Förby on pienvenesataman lisäksi pieni kylä, uimaranta, Cafe Vinssi ja suljettu laivos ja sen perua teollista toimintaa.
Tässä muutama kuva sataman ympäristöstä.
Popinniemi on kaupunginosa Kotkassa, joka sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Kotkan keskustasta etelään. Popinniemi sijaitsee meren rannalla, ja sieltä on hyvät yhteydet sekä Kotkan keskustaan että muihin lähialueisiin. Alueella on asuinrakennuksia, mutta myös jonkin verran liike- ja palvelutiloja. Popinniemi on suosittu alue erityisesti kesäisin, sillä alueelta löytyy useita uimarantoja ja veneilymahdollisuuksia. Lisäksi alueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja luonto lähellä.
Popinniemi on Kotkan vanhimpia kaupunginosia ja sen historia ulottuu aina keskiajalle asti. Alueen asutus alkoi vahvistua 1800-luvulla, kun sinne rakennettiin ensimmäiset asuinrakennukset ja maatiloja.
1900-luvun alussa Popinniemi oli jo vakiintunut kaupunginosa, jossa oli useita merkittäviä teollisuuslaitoksia, kuten saha, puuhiomo ja nahkatehdas. Alueen teollisuusvaihe kesti aina 1970-luvulle asti.
Nykyään Popinniemi on pääasiassa asuinalue, jossa on hyvät palvelut, kuten kauppoja, päiväkoteja ja kouluja. Alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa omakotitaloista ja rivitaloista, ja alue on suosittu asuinpaikka erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.
Popinniemi on myös suosittu kesäkohde, sillä alueella on useita uimarantoja, venesatama ja hyvät ulkoilumaastot. Alueen luonto on monipuolinen ja kaunis, ja siellä on mahdollisuus esimerkiksi marjastukseen ja sienestykseen.
-- ChatGPT --
Pykeijan lähistöllä sijaitsee Näätämöjoki, joka on ollut tärkeä kulkureitti Suomen ja Norjan välillä jo vuosisatojen ajan.
Pykeijan alueella on asunut suomalaisia ainakin 1800-luvulta asti. Pykeijan asuttaminen jatkui erityisesti 1900-luvun alussa, kun suomalaisia siirtyi alueelle enemmän.
Erityisesti kalastus oli tärkeä elinkeino Pykeijassa ja houkutteli paljon suomalaisia siirtolaisia alueelle, he ovat vaikuttaneet alueen kulttuuriin ja elämäntapaan.
Nykyään Pykeijan kylässä voi vielä nähdä jäänteitä suomalaisesta vaikutuksesta, kuten paikallisia sukunimiä. Alueella on myös perinteisiä saamelaisia asuinpaikkoja, Pykeijan kylä onkin yksi Norjan tärkeimmistä saamelaiskeskuksista.
Kuningasrapujen istutukset aloitettiin Varangin vuonossa vuonna 1969, jolloin Neuvostoliiton asiantuntijat istuttivat muutaman sadan yksilön populaation alueelle. Kuningasrapujen kannan kasvu Norjan puolella oli aluksi hidasta, mutta 1990-luvulta lähtien kuningasrapukannan koko on kasvanut huomattavasti. Kuningasrapu on nykyään tärkeä laji Varangerin vuonon alueella ja sitä pyydetään sekä ammattimaisesti että harrastajien toimesta.
--chat.openai.com--
